Mieskuorolaulua 200 vuotta

Suomalainen mieskuorolaulu täyttää 200 vuotta vuonna 2019

Suomen mieskuorolaulu on 200-vuotis-sankarina edelleen aktiivinen ja hyvissä voimissa. Juhlavuosi näkyy Mieskuoroliiton ja kuorojen toiminnassa merkittävällä tavalla koko juhlavuoden ajan. 

Ensimmäiset nykykäsityksen mukaiset kvartettilaulut loi tiettävästi Josef Haydnin veli Michael Haydn, jonka ensimmäinen kokoelma mieskvartettilauluja julkaistiin 1796. Modernin mieskuorotradition voidaan kuitenkin katsoa syntyneen Friedrich Zelterin perustettua Berliner Liedertafelin 1808 Goethen myötävaikutuksella.

Ruotsissa ylioppilaskuoro-toiminta sai alkunsa 1808,  ensimmäinen kuoro toimi Uppsalassa. Tämä Johann Christian Friedrich Haeffnerin perustaman kuoron ensimmäinen julkinen konsertti oli vuonna 1813. 

Vain viisi vuotta kvartettilaulun alkamisen jälkeen Uppsalassa, Johan Josef Pippingsköld perusti Turkuun tuplakvartettina aloittaneen, Suomen ensimmäisen mieskuoron. Vastaperustettu ”Sångsällskapet” piti ensimmäisen julkisen laulukonventtinsa 5.11.1819. Konventissa kuultiin mm. Narvan marssi, joka vain vuotta aikaisemmin oli ensiesitetty Uppsalassa. Julkisten laulukonventtien ohella kuoro vakiinnutti pian asemansa niin julkisten kuin yksityisten juhlatilaisuuksien vakioesiintyjänä.

Hankkeen innoittamana Carl August Gottlund perusti Turkuun toisen, kilpailevan mieskuoron.

Kuorojen toiminta loppui Turun paloon vuonna 1827, mutta mieskuorolaulu oli kuitenkin suuren suosion saavuttaneena ehtinyt jo levitä muualle Suomeen.

Kahdensadan vuoden jälkeen suomalainen mieskuorolaulu elää ja voi hyvin: Suomen Mieskuoroliittoon kuuluu noin 110, Finlandssvenska manssångarförbundiin 27 ja Suomen Työväen Musiikkiliittoon 12 mieskuoroa.

Perinteiden vaaliminen ei pohjimmiltaan ole ristiriidassa uudistumisen kanssa. Perinteiden merkitys on niistä syntyvässä jatkuvuudessa. Mutta perinteen tulee olla elävää ja jokainen mieskuoropolvi antaa niin klassiselle mieskuoromusiikille kuin yhdessäolon traditioille oman merkityksensä. Uudistuminen on muuttuvassa maailmassa eloonjäämisen edellytys, mutta jatkuvuus tuo siihen järkeä ja syvyyttä. Vanhoilla mieskuorolauluilla on meille yhä paljon opetettavaa, uudet näyttävät tietä tulevaisuuteen.

Lähde : Tryggve Gestrinin ja Antti Häyrysen kirjoittama historiikki, joka löytyy kokonaisuudessaa Mieskuoroliiton sivulta osoitteesta https://mk200.fi/historia/